Itsearviointi

Olen oppinut kurssin aikana eniten GDPR- ja cc-lisenssiteemoihin liittyen, sillä ne ovat asioita, joiden parissa teoreettista työskentelyä on tullut tehtyä vähiten.

Yllätyin siitä, kuinka mieleisiä tehtävät olivat toteuttaa. Tähän vaikutti varmasti se, että sosiaalinen media on yksi työympäristöistäni, joten kurssin aihe ylipäätään oli itselleni erittäin mielekäs. Koen hyötyneeni kurssin sisällöistä suoraa töitäni ajatellen ja ylipäätään kurssi oli hyvä ja sopiva lisä opintoihini. 

Asenteeni sosiaaliseen mediaan ei juurikaan muuttunut kurssin aikana, sillä se on jo valmiiksi minulle niin tuttu ympäristö, jota olen hyödyntänyt jo useamman vuoden ajan. Oli kuitenkin mukavaa ja mielenkiintoista tarkastella esimerkiksi omaa digitaalista identiteettiäni kriittisestä ja teoreettisesta näkökulmasta.

Taivoitteeni oli hyödyntää kurssia suoraa työssäni ja siinä onnistuin, sillä viimeisen tehtävän pystyin toteuttamaan suoraa harkkatyöprojektiini. Kurssin ajankäyttö oli helppo suunnitella, sillä varsinkin loppupuolella se kulki käsi kädessä työtuntieni kanssa.

Tehtävä 4: Sosiaalisen median hyödyntämissuunitelma

 Splay One Suomi: Instagram-joulukalenteri – Splay tutuksi seuraajille ja Instagram-bränsin kirkastaminen

Projektina on Splay One Suomen Instagram-brändin kirkastaminen Instagram-joulukalenterin avulla joulukuun aikana. Vastuu joulukalenterin suunnittelusta ja toteutuksesta on pääosin someharkkarilla eli minulla. Apuna on kuitenkin koko Splay One Suomen tiimi tarvittaessa.

 

Splay One Suomi (kutsutaan myöhemmin tekstissä vain nimikkeellä Splay) on osa pohjoismaissa toimivaa Splay One -viihdeagentuuria, jonka toiminta keskittyy vaikuttajamarkkinointiin. Splay Onen tavoitteena on kehittää ja tuottaa sisältöä, jota ihmiset haluavat katsoa – eivät skipata. 

 

Splayn Instagramissa on tällä hetkellä 118 000 seuraajaa, mutta itse sisältö on jäänyt vaille suunnitelmallisuutta ja selkeää brändiä. Tällä hetkellä Splayn Instagramin feed-sisältö koostuu lähinnä kaupallisista yhteistöistä ja nostoista Splayn vaikuttajien julkaisuista. Profiilin bio ja Highlights-osio eivät ole ajan tasalla ja yleisesti ottaen Splayn Instagramista ei saa selkeää käsitystä Splayn tämänhetkisestä toiminnasta.

 

Päätavoitteena on julkaista kahdeksan luukun Instagram-joulukalenteri, joka toimii kuukauden mittaisena läpileikkauksena siitä, mikä Splay on, mitä Splaylla tehdään ja mikä on Splayn motiivi olla olemassa. Joulukalenterin avulla Splayn Instagram-seuraajat pääsevät ajan tasalle Splayn toiminnasta ja joulukalenteri kerää toivottavasti myös uusia seuraajia. Joulukalenterin tarkoitus on noudattaa Splayn Instagramille luomaani uutta Instagram-brändiä ja -strategiaa ja samalla joulukalenterin on tarkoitus luoda valmis pohja uusia julkaisuja varten. 

 

Tavoitteena on myös sitouttaa seuraajia paremmin, esitellä Splayn vaikuttajarosteria ja työntekijöitä sekä tiimiä, kartoittaa seuraajien toiveita sisällöstä ja ennen kaikkea aktivoida Splayn Instagram uudelleen. Monipuolinen, yhtenäinen ja ajankohtainen Instagram-toiminta parantaa myös tulevaisuuden kaupallisten yhteistöiden saavutettavuutta, mikä avaa Splaylle lisää uusia mahdollisuuksia ja antaa hyvät lähtökohdat kasvattaa Instagramia markkinointikanavana.

 

Oma työtehtäväni projektissa on luoda Splayn Instagramille brändi ja strategia jo olemassa olevien elementtien pohjalta ja tarkastella, minkälainen brändi palvelee parhaiten Splayn tarpeita ja toimii parhaiten halutun kohderyhmän (15-30-vuotiaat) keskuudessa. Tämän pohjalta suunnittelen ja toteutan yhteensä kahdeksan luukun laajuisen joulukalenterin, joka johdattaa luukku kerrallaan seuraajat Splayn uuden ilmeen ja sisällön pariin.

 

Suunnittelu- ja toteutusvaiheessa teen tiivistä yhteistyötä Splayn tuotantotiimin kanssa, sillä heillä on useamman vuoden työkokemus Splaylla, joten he osaavat varmasti kertoa faktoja ja mielipiteitään siitä, mikä Splayn kanavissa toimii ja minkälainen sisältö on ehdoton ei. Saan heiltä tarvittaessa apua ja tukea esimerkiksi graafisissa asioissa ja vaikuttajien tai yhteistyökumppaneiden kontaktoinnissa.

 

Aikataulullisesti suunnittelua ja toteutusta tehdään marraskuun lopulla ja joulukuun aikana joulukalenterin edetessä, jotta seuraajien reaktioihin ym. voidaan reagoida tarvittaessa. Brändin ja strategian työstäminen jatkuu myös joulukalenterin päätyttyä joulukalenterin luukkujen keräämän statistiikan ja palautteen perusteella.

 

Käytettäväksi sosiaalisen median kanavaksi on valikoitunut Instagram, koska siellä Splaylla on jo suuri seuraajakunta, joten joulukalenterissa voidaan keskittyä pääasiassa jo olemassaolevien seuraajien terpeiden ja toiveiden täyttämiseen, eikä aikaa tarvitse käyttää uusien seuraajien sitouttamiseen. Instagram tarjoaa myös mahdollisuuden käyttää sekä video- että kuvamateriaalia, feed-postauksia ja Stories-osiota. Tällöin sisällöstä on helppo luoda monipuolista. 

Ensimmäisessä luukussa luodaan sneak peek-tyylisesti kuvakaruselli Splayn työntekijöiden kuvista ja jokaiseen kuvaan liitetään kyseisen henkilön yhden sanan vastaus kysymykseen "Mitä Splay on sulle?". Toisessa luukussa tutustutaan Splayn vaikuttajiin, kolmannessa luukussa Splayn eri tiimeihin (myynti, talent, luova tuotanto) ja kerrotaan seuraajille, mitä eri tiimit tekevät. Neljännessä luukussa esitellään esimerkki-casen avulla Splayn toimintaa konkreettisesti ja viidennessä luukussa fiilistellään Splayn pikkujouluja. Kuudennessa luukussa järjestetään Q&A, jossa seuraajat voivat kysyä Splayn porukalta kysymyksiä ja seitsemännessä luukussa julkaistaan Splayn työntekijöiden uudelleenversioimia versioita vaikuttajien Instagram-kuvista. Viimeisessä eli kahdeksannessa luukussa toteutetaan Instagramissa palautekysely joulukalenterista.

 

Joulukalenterin toteutuksessa ei tarvitse ottaa huomioon sen kummemmin tietoturvaan tai tekijänoikeuksiin liittyviä tekijöitä, sillä kaikki käytettävä materiaali on Splayn itse tuottamaa, eikä esimerkiksi lainakuvien käyttöön tai seuraajien henkilötietojen keräämiseen ole tarvetta. 

 

Tulevaisuudessa joulukaenteria voi toteuttaa joko samantyylisellä kaavalla tai uudella idealla, riippuen siitä, mille tiimille sen julkaisuvastuu ensi vuonna siirtyy.

Tehtävä 3: CC ja tekijänoikeus

Suomirapin vaikutus nyky-yhteiskuntaan

 

Spotifyn Suomen Top50-listan kärkisijoista käydään kovaa kilpailua, jos useampi suomalainen rap-artisti sattuu julkaisemaan uuden kappaleen samoihin aikoihin, Himoksen Iskelmä-festivaaleilla ovat esiintyneet Cheek ja Elastinen ja korkeakoululaisten viestintää varten kehitetyn Jodel-applikaation keskustelut täyttyvät rap-artisteja koskevista juoruista. On sanomattakin selvää, että nyky-yhteiskunnassa suomirap näkyy ja vaikuttaa kaikkialla.

 

Suomessa rap-musiikkia levytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983 (https://www.city.fi/kulttuuri/lepakosta+flowhun+njassasta+cheekiin+suomalaisen+hip+hopin+lyhyt+oppimaara/7608, luettu 7.12.2021). Siitä vuodesta lähtien suomirap on kasvanut pienestä skeittareiden musiikkigenrestä koko kansan tietoisuuteen dominoiden muita suomenkielisiä musiikkigenrejä. Ennen suomirap miellettiin Suomessa vähemmistön arvostamana musiikin lajina, mutta nyt vuonna 2021 se on kilpaillut jo pitkään Suomen musiikkimaailman kärkikahinoissa, eikä kysyntä näytä laantuvan, päinvastoin.

 

Viimeistään 2000-luvulle siirryttäessä rap-musiikki onnistui juurruttamaan itsensä Suomen musiikkimaailmaan, sillä näihin aikoihin yhtyeet Fintelligens, Bomfunk MC’S ja Paleface nostivat hip hop -ilmiön musiikkikentällä kuuntelijoiden suosioon. Vuonna 2000 rap-hitti Freestyler oli vuoden myydyin kappale Suomessa, mikä todisti rap-musiikin nousukauden alkaneen. (https://www.city.fi/kulttuuri/lepakosta+flowhun+njassasta+cheekiin+suomalaisen+hip+hopin+lyhyt+oppimaara/7608, luettu 7.12.2021)

 

Kuva: Alkuperäinen tallentaja oli Iltsu projektissa Wikipedia kielellä suomi - Siirretty projektista fi.wikipedia Commonsiin., CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=68768769

Kirsikkana kakun päälle vuonna 2013 Cheek osallistui supersuosittuun Vain Elämää -ohjelmaformaattiin ja lunasti itselleen koko kansan tunteman räppärin roolin, minkä seurauksena hän myi kaksi jäähallikeikkaa loppuun muutamassa minuutissa. Viimeistään silloin rap oli musiikkia siinä missä Katri Helenakin ja kuuntelijakunta laajentui vauvasta vaariin-akselille. Tämän läpimurron seurauksena nimenomaan suomalainen rap-musiikki on ottanut roolin suomalaisessa yhteiskunnassa myös vaikuttajan roolissa.

 

Koen omalle sukupolvelleni, eli juuri vuosituhansien vaihtumisen saumassa syntyneille ja juuri 20 vuotta täyttävälle nuorisolle suurimmiksi rap-vaikuttajiksi juuri Cheekin uran, musiikin ja julkisuushahmon. Kun ensimmäiset suomenkieliset rap-riimit julkaistiin, istuimme vasta syöttötuolissa, emmekä päässeet kokemaan kunnolla sitä aikaa, kun rap ei ollut vielä oleellinen osa radiokanavien ohjelmia tai levykokoelmia. Minä ja monet muut olemme siis kasvaneet siinä ajanjaksossa, kun Cheek on kasvattanut itsestään rap-genren kuningasta ja jumalaa. Muistikuvani ajasta ennen Cheekkiä ovat hatarat ja nyt hänen uransa päätyttyään suomalaisessa yhteiskunnassa seisovat saappaat ilman omistajaa. Se, mitä Cheek onnistui aikaansaamaan urallaan, on jotain, mitä on hankalaa verrata mihinkään. Mitään vastaavaa ei ole ennen tehty tai nähty – ainakaan suomalaisessa rap-genressä.

 

Kuva: By Tuomas Vitikainen - Oma teos, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=76480270

Rap-artisina Cheek onnistui luomaan itsestään ilmiön ja jättämään suuren jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän keräsi nimiinsä ennätyksiä toisen perään, myi jäähalleja, areenoita ja stadioneita loppuun, kerrytti itselleen uskomattoman suuren media-arvon ja onnistui luomaan itselleen jumalaan verrattavan statuksen tuhansien ja tuhansien teinityttöjen silmissä. Hän vertasi itseään James Bondiin, enkeleihin sekä timantteihin, valtasi kulttuurin kentän myös kirjojen sekä elokuvien maailmassa ja teki Suomen tasolla ennennäkemättömiä asioita.

 

Kun Cheek lunasti omien lyriikoidensa mukaisen aikomuksen ”kelaan et kai pakko tappaa Cheekki”, ei hän hävinnyt artistina tai ihmisenä minnekään. Iltapäivälehdet spekuloivat Cheekin asettumista ehdolle eduskuntavaaleihin ja edelleen jopa presidentiksi, Spotifyn listoilla komeilee hänen suojattiartistinsa Lukas Leon ja kokonainen kerrostalollinen asuntoja vaihtoi omistajaa hänen nimiinsä. On siis selvää, ettei Cheek – tai Jare – ole lähdössä minnekään, vaan hän säilyttää asemansa korkea-arvoisena yhteiskunnan vaikuttajana nykyajan rap-esi-isyyden vastuun rinnalla. 

 

Rap-musiikki tunnetaan erityisesti kantaaottavana taiteenlajina. Kun säkeistöjen tekstien ei tarvitse olla melodisesti orjallisia, eikä välttämättä edes rimmata keskenään, on kappaleiden avulla helpompi kertoa paljon asiaa ja ottaa myös vahvemmin kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin. Monien rap-artistien kappaleet ovatkin tunnettuja juuri erittäin henkilökohtaisista ja helposti samaistuttavista elämäntarinoista – kappaleet ovat usein luotu enemmän tarina kuin riimit edellä.

 

Vuosi vuodelta suomirapin hioutuessa osaksi suomalaista kulttuurin kenttää, on se monimuotoistunut huomattavasti. Osa kappaleista on sanojen papattamista ja sylkemistä toistensa perään uskomattoman nopealla tahdilla, osa kappaleista kantaa taas melodisempaa tyyliä ja sanojen määrä on pienempi. Usein esimerkiksi Pyhimyksen ja Paperi T:n koetaan edustavan niin sanotusti ”taiteellisempaa” rap-musiikkia heidän kappaleidensa perusteella. Varsinkin Pyhimyksen kappaleet ja lyyriset taidot ovat nousseet koko kansan tietoon ja suosioon vuoden 2018 Vain Elämää -ohjelman yhdeksännen kauden myötä ja koen hänen saavan enemmän tietynlaista hyväksyntää rap-artistina kuin muut enemmän tavanomaisemmiksi rap-artisteiksi profiloitavat alkoholista, rahasta, autoista ja naisista lyriikkansa koostavat aristit. Suomalainen yhteiskunta on siis määrittänyt erilaisten rap-artistien kulttuurillisen ja taiteellisen arvon alitajunnassaan lähes huomaamatta. 

 

Samaa musiikkigenreä edustavien erilaisten artistien lokerointi vielä edelleen rap-nimikkeen alla kertoo suoraan vallitsevista yhteiskunnan arvoista. Yhteiskunnallisesti alempiarvoisena pidetään usein juurikin päihteistä, juhlimisesta ja maskuliinisiksi assosioituvista teemoista räppäämistä, kun taas tavallaan korrektimpia sisältöjä edustavien kappaleiden esittäjät muokkaantuvat helposti yleisön silmissä hyväksyttäviksi ihailun kohteiksi. Vaikka molemmissa tapauksissa artistit kertovat usein vain rehellisesti omaa elämäntarinaansa tai kokemuksiaan, toisilla elämän aiheet paneutuvat vain yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpiin asioihin kuin toisilla, on karkeasti sanottuna toisten elämäntarinat ja -kokemukset yhteiskunnan mielestä merkittävästi oikeampia. Herää kysymys, yritetäänkö negatiivisia elämässä koettuja asioita piilotella tai saada istutettua niitä tabujen rooliin.

 

Suuri, etenkin nuorten keskuudessa ilmenevä suomirapin aikaansaama positiivinen vaikutus on musiikin kautta välittyvä vertaistuki. Kantaaottavuutensa lisäksi useat rap-riimit pitävät sisällään erittäin paljon arvokasta vertaistukea, empatiaa ja sympatiaa vaikeammissa elämäntilanteissa oleville nuorille. Monessa tilanteessa usealla rap-kappaleella on ollut varmasti korvaamattoman suuri vaikutus moniin mielenterveydellisten ongelmien kanssa kamppaileviin nuoriin, jotka eivät ehkä ole vielä valmiita ottamaan vastaan muuta apua. Näissä tilanteissa kappaleiden sanat ovat monesti se tekijä, jotka muodostavat lämpimän halauksen kuuntelijan ympärille auttaen kohti parempaa huomista.

 

Rap-idolit JVG, eli Jare ja VilleGalle, kannustavat omilla teoillaan nuoria myös liikkumaan. Puhtaasta urheilun ja muun vapaa-ajan riemusta uransa alkunsa saanut rap-duo korostaa usealla kappaleellaan liikunnan suurta roolia elämässään ja usein heidän sosiaalisen median kanavansa ovatkin täynnä erilaisia urheiluaktiviteettejä. JVG kuuluu monen nuoren lempiartistien listauksen kärkipäähän, joten JVG:n rooli vaikuttajana ja roolimallina on suuri. Suosionsa siivillä he ovatkin saaneet mahdollisuuden järjestää kesäisin nuorille suunnattuja urheiluleirejä, joiden vaikutukset ovat varmasti suoraan peilattavissa nuorten hyvinvointiin. 

 

Huolimatta helposti rap-musiikista assosioituvista negatiivisista ennakko-oletuksista, on kokonaisuutena tarkasteltuna sen vaikutus yhteiskuntaan jopa positiivisempi, mitä aluksi monesti oletetaan. Ainakin kriittisellä tarkastelulla varusteltuna rap-musiikista saa ilmiönä irti erittäin monipuolisia näkökulmia nyky-yhteiskunnassa pyöriviin tapahtumiin ja keskusteluihin. Mielestäni suomalainen rap-musiikki on merkittävä ja vaikuttava osa nykykulttuuria siinä missä perinteiseksi koettu taidekin.

 

Lähteet:

http://www.aka.fi/fi/tietysti/kulttuuri-ja-yhteiskunta/nyt-pinnalla1/suomirap-elaa-ajassa-ja-paikassa/ (luettu 7.12.2021)

 

https://www.city.fi/kulttuuri/lepakosta+flowhun+njassasta+cheekiin+suomalaisen+hip+hopin+lyhyt+oppimaara/7608(luettu 7.12.2021)

 

Veljeni Vartija. 2018. JP Siili, Aleksi Bardy. JP Siili. Suomi:Helsinki-filmi / Annika Sucksdroff, Dome Karukoski. 100min.

 

Aaltonen, Mikko. JHT Musta lammas. Helsinki: Otava.

 

 

 

 

Tehtävä 2: Digitaalinen identiteetti ja GDPR

 Oma digitaalinen identiteettini muodostuu lähinnä omasta sosiaalisen median julkaisemastani materiaalista pääasiassa Instagramissa, TikTokissa ja Snapchatissa. Instagramissa ja TikTokissa sisältöni on kaikille julkista ja Snapchatissa sekä esimerkiksi Facebookissa julkaisen vain tuntemieni ihmisten silmille tarkoitettua sisältöä, eli hieman henkilökohtaisempaa materiaalia.

 

Instagramissa yritän pitää käyttäjäni identiteetin persoonallisena, mutta myös tarpeeksi ”asiallisena”, jotta voin tehdä kaupallisia yhteistöitä eri firmojen kanssa. Kaupalliset yhteistyöt, joita teen, valitsen tarkkaan ja vastaanotan vain sellaisia tarjouksia, jotka sopivat sisältöni kanssa kuin nyrkki silmään. Olen siis suhteellisen tarkka siitä, minkälaista sisältöä Instagramissani jaan ja kuljen sisältöjeni kanssa kohti tietynlaista somepreesensiä ja identiteettiä. Haluan jakaa sopivan henkilökohtaista ja persoonallista sisältöä, joka on itseni näköistä. Teen sen tietoisen valinnan, että annan itsestäni somessa ehkä enemmän kuin suurin osa kavereistani, mutta teen sen silti harkiten. Koska tilini on julkinen, tiedostan vastuuni ja sen, mitä kenen tahansa silmille ei halua jakaa. Henkilökohtaisempaa materiaalia varten minulla on oma yksityinen Instagram-käyttäjä, jonka seuraajia ovat vain lähimmät ystäväni.

 

TikTokissa videot lähtevät helposti viraaleiksi, minkä vuoksi sisällön kanssa täytyy olla erityisen tarkka, sillä videot saattavat pyöriä kenen tahansa for you pagella. TikTokissa en tuo esiin niin paljon henkilökohtaisia asioitani yleisellä tasolla, vaan keskityn tekemään sisältöä erilaiset trendit edellä, joista osa tuo kuitenkin paljonkin esiin esimerkiksi persoonaani. TikTokissa suuri osa sisällöstäni keskittyy mielenterveys-teeman alle, sillä koen tuolla alustalla saavani eniten vertaistukea muilta samojen asioiden kanssa painivilta ja pystyn samalla antamaan myös itse vertaistukea ja madaltamaan stigmaa mielenterveysasioiden ympärillä. 

 

Ammatillista digitaalista identiteettiäni muodostan esimerkiksi LinkedInissä ja osittain Instagram-käyttäjälläni. LinkedInissä viestintä on ammatillisempaa ja asiallisempaa, kun taas Instagramin puolella on helppo jakaa kuvia, videoita ja ajatuksia vapaammin ammatilliseen sisältöön liittyvistä hetkistä.

 

Google-haulla itsestäni löytyy oikeastaan vain artikkeleita, joihin minua on haastateltu sekä LinkedIn- ja Instagram-profiilini. Olen tietoisesti jättänyt sukunimeni mainitsematta niissä somekanavissa, joissa en koe sitä relevantiksi tai joiden en halua löytyvän suoraa googlettamalla koko nimeni. Google-hakutulosten määrä nimelläni on melko pieni, mihin olen pyrkinyt vaikuttamaan tietoisesti. Tämän vuoksi löytyvät hakutulokset ovat oikeaa tietoa, eikä minua pysty esimerkiksi sekoittamaan nimikaiman kanssa, sillä sellaista ei ole Suomessa olemassa.

 

Kokonaisuutena koen, että vuosien kokemus sosiaalisen median parissa ja laaja tietopohja digitaalisesta identiteetistä ovat mahdollistaneet sen, että oma digitaalinen identiteettini on sellainen kuin haluan ja siitä on muodostunut itseni näköinen.

Tehtävä 1: Sosiaalisen median käyttö

 1 a)

 

Eniten käyttämäni sosiaalisen median palvelu on Instagram, joka tarjoaa laajat mahdollisuudet niin yrityksille kuin yksityisille käyttäjille. Kuvapalvelu Instagram on onnistunut laajentamaan toimintaansa ja monipuolistamaan applikaation käyttömahdollisuuksia vuosien saatossa ja nykypäivänä Instagram tarjoaa käyttäjilleen monipuolisia sisällönluonti- ja julkaisumahdollisuuksia.

Instagramin käyttö ja liittyminen on ilmaista, eikä applikaation käyttö vaadi sovelluksen sisäisiä ostoja, vaan ainoa maksullinen ominaisuus Instagramissa on oman sisällön markkinointi.

 

Instagram tarjoaa käyttäjälleen mahdollisuuden julkaista feedissä kuvia, kuvakaruselleja ja videoita, Instagram Video -osiossa pidempiä videokokonaisuuksia ja Instagram Stories -osiossa 24h näkyvillä olevia kuvia ja videopätkiä, jotka voi tallentaa profiilin Instagram Highlights -osioon, missä ne jäävät profiiliin näkyville pysyvästi. Useat eri julkaisumahdollisuudet tekevät Instagramista potentiaalisen ja kasvavan markkinointiväylän eri kokoisille yrityksille sekä loistavan alustan työllistää itseään sosiaalisen median vaikuttajille.

 

Instagram on luonteeltaan niin mukautuva ja kuluttajien aktiivisesti käyttämä, että sen mahdollisuudet markkinointikampanjoita ajatellen ovat monipuoliset, sillä kampanjoita voi räätälöidä lähes loputtomiin vastaamaan erilaisia tarpeita ja saavuttamaan erilaisia kohderyhmiä. Aivan helppoa markkinointi Instagramissa ei kuitenkaan ole, sillä markkinoijan tulee ymmärtää hyvin esimerkiksi Instagramin algoritmin toiminta ja omistaa käsitys siitä, minkälainen sisältö tavoittaa kohderyhmiä ja erottuu edukseen kasvavalla ja hektisellä markkinoinnin alustalla.

 

Minulle tuntemattomampia sosiaalisen median sovelluksia ja palveluita ovat mm. LinkedIn ja Discord. LinkedIn on tarkoitettu enemmän verkostoitumiseen ja muuhun ”asiallisempaan” viestintään ja toimintaan, mikä on syy sille, miksen vielä näin opiskeluaikoina ole päässyt täysin sisälle sen käyttöön. Discord on pikaviestintäsovellus, joka on kehitetty alun perin videopelien pelaajille. Discord on juurikin sen vuoksi jäänyt vaille omaa tutustumistani, mutta varsinkin korona-aikana sen käyttö esimerkiksi opiskelijayhdistysten etätapahtumien viestinnässä yleistyi. Näen sillä samanlaisia mahdollisuuksia varsinkin yhdistysten sisäiseen viestintään kuin esimerkiksi Slackilla.

 

Erityisesti LinkedInin rooli omalla työurallani tulee varmasti suurentumaan, kun viestinnän tasoa on tarpeen siirtää enemmän ammatilliseen tyyliin. Omasta osaamisesta on ainakin oman mielikuvani mukaan ”asiallisempaa” viestiä juuri LinkedInissä esimerkiksi Instagramin tai Twitterin sijaan.

 

1 b)

 

Oman alani yrityksistä erityisesti kaupalliset suuret radiokanavat hyödyntävät sosiaalista mediaa hyvin jokapäiväisessä viestinnässään ja toiminnassaan. Toinen onnistunut sosiaalisen median käyttäjä- ja viestijäkategoria on suuret festivaalit.

 

Kaupallisten radiokanavien suosio perustuu vahvasti siihen, että heidän kuuntelijansa ovat sitoutuneita ja kiinnostuneita, jopa omistautuneita, tietylle radiokanavalle. Jotta radiokanavan juontajien ja kuuntelijoiden välille voidaan muodostaa parasosiaalinen suhde, joka saa kuuntelijan pysymään kiinnostuneena radiokanavasta, tarvitaan radiokanavan ja kuulijan välille jokin viestintäväylä. Tässä eri sosiaalisen median sovellukset toimivat loistavasti, sillä eri sovelluksilla radiokanava tavoittaa eri kohderyhmiä kuulijoistaan. Sosiaalisessa mediassa radiokanavan on myös helppo markkinoida toimintaansa ja järjestää esimerkiksi kilpailuita, jotka voidaan yhdistää osaksi radiokanavien kaupallisia yhteistöitä ja lähetyksiä.

 

Suuret festivaalit hyötyvät oman näkemykseni mukaan sosiaalisesta mediasta kahdella päätavalla: he tavoittavat jo sitoutuneet asiakkaansa ja pystyvät välittämään heille informaatiota sekä he voivat markkinoida itseään uusille asiakkaille. Näissä kahdessa eri tavassa on hyvää se, että jo sitoutuneille vanhoille asiakkaille välitetty informaatio toimii samalla myös markkinointimateriaalina uusille asiakkaille: tieto festivaalin esiintyjistä saa vanhat asiakkaat pysymään mukana, mutta samalla tieto saa uudet asiakkaat kiinnostumaan festivaalista ja ostamaan liput. Sosiaalinen media on myös täydellinen paikka jakaa tunnelmia festivaalipäiviltä, mikä toimii myös markkinointina uusille asiakkaille.